Puheenvuoroni ikäihmisten perhehoidoista ja sen kehittämisestä aluevaltuustossa 16.12.2025

Julkaistu

Kategoria

Kirjoittaja

Puheenvuoro aluevaltuustossa ikäihmisten perhehoidosta

Pidin puhevuoron Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa Hämeenlinnassa 16.12.2025.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut sekä muu yleisö,

Puhun hetken ikäihmisten perhehoidosta, jonka edistäminen on ollut pitkään vihreiden keskeinen tavoite. Perhehoitoa ei tule nähdä säästökohteena. Oikein toteutettuna se on asiakaslähtöinen, inhimillinen ja kustannustehokas osa palvelurakennetta. Perhehoito tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon ja tukee tavoitetta kohdentaa raskaampia palveluita niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat.

Perhehoidon eri muodot on syytä erottaa toisistaan, koska ne vastaavat erilaisiin palveluntarpeisiin. Perhehoitajan kotona tapahtuva perhehoito rinnastuu asumispalveluihin. Asiakkaan kotona tapahtuva, niin sanottu kiertävä perhehoito, on taas kevyempi kotihoitoon rinnastuva tukipalvelu. Sen tavoitteena on tukea kotona asumista, lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja ehkäistä raskaampia palveluiden tarvetta. Näitä eri palvelumuotoja ei pidä sekoittaa keskenään, vaan niitä tulee arvioida ja kehittää omista lähtökohdistaan.

Talousarvion valmisteluvaiheessa Ikäihmisten toimiala on esittänyt säästöjä myös ikäihmisten perhehoidon kokonaisuuteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut kiristyksiä palvelun myöntämisen kriteereihin sekä heikennyksiä perhehoitajien palkkioihin ja kulukorvauksiin.Toki kokonaisuuden tarkastelu on ollut tarpeen, jotta myös ikäihmisten perhehoidon kokonaisuus saadaan laajennettua koko Oma Hämeen alueelle. On erinomaista, että budjettikirjaan saatiin kirjattua tavoite palvelun vaikuttavuuden arvioinnista ensi vuoden aikana.

Aluehallituksen käsittelyn aikana saimme onneksi tehtyä yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa joitakin loivennuksia esitettyihin kiristyksiin myöntämiskriteereihin ja kulukorvauksiin. On hienoa, että kiertävää perhehoitoa voidaan jatkossakin myöntää tukipalveluna pidempiaikaisesti esimerkiksi yksin asuvalle muistisairaalle.

Myös muualla Suomessa perhehoito nähdään osana ratkaisua. Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyssä on esitetty toimenpiteenä ikäihmisten perhehoidon tavoitteellista lisäämistä osana palvelurakenteen kehittämistä.

Jotta perhehoitoa voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti, tarvitaan todellista vuoropuhelua hyvinvointialueen ja perhehoitajien välillä. Pidän myös hyvänä asiana, että hyvinvointialueella jatkossa perhehoitoa koordinoitaisiin ja kehitettäisiin yhteystyössä ikäihmisten palveluiden sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialan kesken.

Muutosten vaikutuksia tulee seurata aktiivisesti ja arvioida määrärahojen riittävyyttä kevään muutostalousarvion yhteydessä.