Lehdistä on voinut lukea, hoitajapula realisoituu jälleen tulevana kesänä kesälomasijaisten puutteen vuoksi.
Iäkkäille tämä tarkoittaa, että SOTE-palveluissa kuntoutus- ja virkistystoiminnat ovat minimissään eikä korona-ajan hoitovelkaa päästä vieläkään purkamaan.
Tämä on selkeästi näkynyt potilaiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin heikentymisenä. Myös pitkäaikaissairauksien hoitotasapaino on saattanut heikentyä, kun vuosikontrollit ovat jääneet korona-aikana väliin.
Kanta-Hämeen väestö ikääntyy vauhdilla.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Kanta-Hämeessä oli noin 11 700 yli 80-vuotiasta henkilöä. Väestöennusteen mukaan heitä on vuonna 2040 noin 21 300.
Tarvittaisiin siis myös puolet lisää hoitajia. Hoitajapulaa enteiltiin jo ennen koronapandemiaa tai haastavaa työmarkkinatilannettakin.
Lisääntyvä avun ja hoidon tarve ei ole osa normaalia ikääntymistä. Toimintakyvyn heikentymistä voidaan ennaltaehkäistä hyvillä elintavoilla, fyysisestä kunnosta ja henkisestä aktiivisuudesta huolehtimalla.
Toimintakykyä heikentävien sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen tulisi siis panostaa.
Puuttuvat palvelut ja heikkolaatuinen hoito tulevat lopulta kalliimmaksi, koska toimintakyvyn heikentyminen johtaa kotihoidon ja palveluasumisen piiriin. Jopa muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä edellä mainittuihin asioihin panostamalla. Tämä on osoitettu mm. suomalaisessa Finger-tutkimuksessa.
Ikäihmisten palveluiden valikoima ja saatavuus vaihtelevat maakunnassamme runsaasti eri kuntien SOTE-palveluissa.
Tämä tuo haasteen tammikuussa aloittavalle hyvinvointialueelle. HVA:n kaavioissa näillä on toistaiseksi tarkoitettu vain kotihoitoa ja asumispalveluita.
Tulevaisuudessa tarvitaan todellista SOTE-palveluiden integraatiota yhteistyötä iäkkäiden asukkaiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi.
Tarvitaan siis myös ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaanotto- ja sairaalapalveluiden sekä sosiaalipalveluiden yhteistyötä ikääntyvän väestön hyväksi. Erityisesti ikääntyvien terveysongelmiin perehtyneiden geriatrian erikoislääkäreiden sijoittuminen hyvinvointialueella vain perusterveydenhuoltoon on huolestuttavaa ja poikkeavaa esimerkiksi naapurimaakuntiin verrattuna.
Mielestäni hyvinvointialueelle voitaisiin perustaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen Ikäkeskus, joka vastaisi ikäihmisten tarvitsemien SOTE-palveluiden järjestämisesti, integraatiosta ja kehittämisestä.
Karri Vanttaja
geriatrian erikoislääkäri
aluevaltuutettu (vihr.)
Hämeenlinna